Jobu Design JR 3 on erinomainen lisävaruste pitkällä telellä kuvaavalle luonto- ja urheilijakuvaajalle. 

Mukana tulee kiikkuvarsi Swing-Arm HM-J3D ja pikakiinnityslevy. 

• Arca-Swiss-yhteensopiva pikakiinnitys. 
• Pikakiinntys integroitu kiikkuvarteen. 

Sopii tavanomaisille teleille, kuten 70-200mm f/2.8, 100-400mm ja 300/f4. Omien testiemme perusteella sopii hyvin myös 500mm f/4:lle ja valikoimassammekin olevalle 300mm f/2.8:lle. 

Valmistajan mukaan ei sovi hyvin jättikokoisille putkille 200-400mm linssille tai 600mm+ linsseille. 

Mikä ihmeen kiikku? 

Kiikkupää on erityisesti luontokuvaajien ja urheilukuvaajien suosiossa oleva jalustapää, jonka avulla on helppo hallita isompaa teleobjektiivia. Englanniksi tunnetuin termi on gimbal, mutta myös swing-head, tripod-head, long-lens-head, trapeze-head menevät. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. 

Kuulapään ongelma on painovoima
Yleisin jalustapää lienee kuulapää (kulkee myös nimellä pallopää). Kuulapää on kelpo jalustapää yleiskäyttöön, mutta kiikkupää on suunniteltu erityisesti pitkille objektiiveille. Kuulapää pysyy hyvin paikoillaan, kun painovoima vetää objektiivin ja kameran pakettia suoraan alaspäin, mutta kun kameraa objektiiveineen työntää eteen tai taaksepäin (esim kuvatessa ylös tai alaspäin), painovoima pyrkii vetämään koko paketin kumoon. Tämä johtuu tietysti siitä, että kuulapään nivel on kameran alla ja tavallaan kuulapäällä taiteilu on kuin veitsen terällä seisomista. Kun painoa kasataan runsaasti, siltä on myös helpompi keikahtaa alas. Tämä on varmaankin tuttua kaikille, jotka ovat unohtaneet kiristää perinteisen kuulapäänsä kunnolla hieman ala- tai yläviistoon kuvattaessa. Kamera objektiiveineen kaatuu painovoiman vetämänä ja kolahtaa jalustaan (tai jos jalusta on huonosti alustallaan, niin koko roska rojahtaa kumoon).

Kiikkupää roikkuu kuin keinu
Kiikkupää on hieman isompi jalustapää ja se toimii hieman eri tavoin. Kiikkupää perustuu varteen, joka keinuu vapaasti jalustapäässään. Toisin kuin oman nivelensä päällä herkästi tasapainoileva kuulapää, kiikkupää roikkuu nivelensä alla. Tällöin painovoima pakottaa objektiivin aina oletusarvoisesti takaisin suoraan asentoon, eikä kamera objektiiveineen pääse "kaatumaan" eteen tai taakse tahattomasti. Kuulapään perusasento ilman kuulapään lukitusta on linssi tai kamera (kumpi vain on painavempi) suoraan maata kohti sojottaen, kiikkupäässä taas vaaka-asento on perusasento ilman erillistä kiristystä. Kamera ja objektiivi työnnetään kiikkupäässä erikseen painaa ylös tai alas ja tarvittaessa kiristetään paikalleen. Kun työntöä hellittää, siis kun kameraa ei enää työnnä ylös tai alaspäin, objektiivi suoristuu taas vaaka-asentoon automaattisesti. Ah, kätevää! 

Kiikkupään osat
Kiikku koostuu kolmesta osasta. Jalustapää (JR 3) on L-kirjaimen mallinen ja se kannattelee kiikkuvartta (HM-J3D). Kiikkuvarsi on myös L-kirjaimen mallinen ja se roikkuu jalustapään yläosasta kiinni ruuvilla. Näin varsi pääsee heilurimaisesti heilumaan jalustapäässä vapaasti kiikkuen. Kolmas osa on tietysti pikakiinnityslevy, joka yhdistää objektiivin ja kiikkuvarren. Objektiivi kiinnitetään objektiivissa olevalla jalustarenkaalla kiikkuvarteen. Objektiivin paino jakaantuu melko tasaisesti kiikun molemmille puolille, jolloin kiikkua on äärimmäisen kevyt ohjata pehmeästi. Lisäksi tarvitaan tietysti jalusta, objektiivi ja kuvaaja, mutta siinä onkin sitten ainekset kasassa vuosisadan kuvaan. Herkimmillään kiikkupäällä voi ohjata isompaakin linssiä vain sormenpäitä käyttäen sekä pysty- että sivusuunnassa. 

Pahus! Emme ole ehtineet vielä naputella ohjeita paikoilleen. Vannomme kautta kiven ja kannon, että ne tulevat tänne mahdollisimman pikaisesti.